Liikkumisresepti – lääkärin työkalu terveysliikunnan lisäämiseksi

Liikkumisresepti on Suomen Reumaliiton, Suomen Sydänliiton, Suomen Lääkäriliiton, KKI-ohjelman, Jyväskylän yliopiston ja UKK-instituutin yhteistyöhanke.

Järjestöjen tavoitteena on myös parantaa terveydenhuollon, liikuntatoimen ja urheiluseurojen yhteistyötä kunnissa.

Hankkeen tavoitteena on kouluttaa lääkäreitä liikuntaneuvontaan. Käytännössä lääkärin potilaalle antamaa henkilökohtaista liikuntareseptiä käytetään osana vastaanottokäynnillä toteutettua neuvontaa.

Liikuntaan liittyy suuri joukko tärkeitä terveyshyötyjä.

Lapsilla ja nuorilla liikunta tukee elimistön terveyttä ja kasvua. Aikuisilla fyysinen aktiivisuus ylläpitää suorituskykyä ja ehkäisee monien sairauksien kuten mm. sepelvaltimotaudin, aikuistyypin diabeteksen, ylipainon, paksunsuolen syövän ja osteoporoosin kehittymistä. Ikääntyvillä liikunta auttaa säilyttämään fyysistä toimintakykyä ja vanhuksilla fyysinen aktiivisuus turvaa itsenäistä selviytymistä.

Fyysisen aktiivisuuden lisääminen on tärkeä osa monien sairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Kuitenkin väestötasolla on selvästi havaittavissa ylipainon lisääntymistä ja liikkumattomuuden seurauksena lisääntyvät terveysriskit.

Tutkimukset osoittivat sekä Australiassa että Yhdysvalloissa, että lääkärin antama lyhyt, mutta suunnitelmallisesti toteutettu liikuntaneuvonta lisää ainakin muutaman viikon ajaksi vähän liikkuvien potilaiden viikoittaisen liikunnan määrää.

Liikuntareseptin käytöstä saadut rohkaisevat tulokset käynnistivät Suomessa vuonna 2001 liikkumisreseptihankkeen. Hankkeen myötä lääkäreille laadittiin liikuntaneuvonnan avuksi reseptilomake sekä järjestettiin Liikkumisreseptikoulutusta.

Liikkumisreseptiä, sen käyttökoulutusta ja käyttöönottoa arvioitiin Suomessa pilottitutkimuksen avulla viidessä eri terveyskeskuksessa.

Lääkärit suhtautuivat liikkumisreseptin ideaan myönteisesti. Reseptin katsottiin sopivan erityisesti sellaisille potilaille, joilla oli tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia, liikapainoa, diabetes, verenpainetauti, metabolinen oireyhtymä tai osteoporoosi, ja jotka liikkuivat vähän ja joilla ei ollut liikkumista estäviä oireita.

Liikkumisresepti arvioitiin käyttökelpoiseksi vastaanottotoiminnassa yleensä, mutta se soveltui erityisen hyvin työterveyshuollon terveystarkastuksiin, laboratoriovastausten kertomisen yhteyteen ja sairausloman jälkeisille vastaanotoille.

Potilaiden kokemukset liikkumisreseptin käytöstä olivat myönteisiä ja suurin osa heistä koki liikuntaa koskevan neuvonnan olleen itselleen tarpeellista. Kaikki kyselyyn vastanneet potilaat olivat sitä mieltä, että annettu liikkumisohje oli toteutuskelpoinen ja kannusti heitä liikkumaan aikaisempaa enemmän.

Liikkumisreseptin täyttäminen ja käyttö

Keskustelun avulla lääkäri selvittää, millaiseen liikkumiseen tai fyysiseen rasitukseen potilas on tottunut ja millaiseen liikuntaan hänellä on valmiuksia. Lääkäri keskustelee myös potilaan kanssa liikkumisen tavoitteista ja ne kirjataan kohtaan liikkumisen terveysperusteet tai tavoite.

Reseptin täyttämiseen kuluu keskusteluineen 5-10 minuuttia.
Lääkärin antamien liikkumisohjeiden jälkeen reseptissä on tila lisäohjeita ja seurantaa varten. Tähän kohtaan lääkäri voi merkata mahdollisen ”liikkumisapteekin”.

Jos lääkärin potilaalle suosittelema liikunta on terveystavoitteista kuten esimerkiksi selkävaivojen väheneminen, niin lääkäri ohjaa potilaan fysioterapiaan saamaan yksityiskohtaisempaa neuvontaa tai ohjausta kotivoimisteluliikkeistä, kuntosaliharjoittelusta tai potilas ohjataan fysioterapian ryhmään kuten fysiokimppaan.

Jos taas lääkäri katsoo potilaan kaipaavan yleisiä ohjeita liikunnasta ja harjoittelusta tai kannustavaa liikuntaseuraa, niin lääkäri antaa tietoa kunnallisen liikuntatoimen tai urheiluseuran järjestämästä ohjatusta liikunnasta.

Tervemeno –lääkäri Nils Kyrklund on saanut UKK-instituutin antaman Liikkumisresepti kouluttajakoulutuksen. Hän kouluttaa lähinnä muita lääkäreitä antamaan liikkumisreseptikoulutusta sekä pitää esitelmiä tästä asiasta suurelle yleisölle.